Tai akustiikkalevy, kuten koko muu maailma ne tuntee. Ne auttaa kummasti kaikumisen kanssa, varsinki tällasissa kevyesti kolkoissa opiskelija-asunnoissa. Olo on kummasti kotoisampi, ku ääni ei poukkoile seinistä vaan asettuu lämpimänä ja pehmeänä korvakäytäviin.
 |
| Viime kerralta opittiin jo ettei normi niittipyssy kestä meän menossa, joten kompura kehiin vaan! |
 |
Alimpana kangas, sitten itse akustiikkalevy ja päälimmäisenä kovalevy.
|
Kangaskaupan myyjän vinkistä (Signe Rovaniemellä, sieltä on löytyny kankaat jo teininä) päällystettiin levyt yksivärisellä kankaalla ja kiinnitettiin eristä kankaasta päälle tuleva kaistale omilla niiteillä. Näin päällimmäisen kaistaleen voisi tulevaisuudessa vaihtaa halutessaan! Huippu idea ja samointein käyttöön.
 |
| Ensin siis yksivärinen kangas kiinni ja sitten "värisuikale" siihen päälle. |
 |
| Ompelukonetta ei tässä projektissa tarvittu. Silitysrauta hoiti senki hommat. |
Työnjako tässä projektissa meni niin, että mamma asetteli kankaan, pappa niittasi, minä leikkasin ja silitin kankaat, hellu käsitteli ja tulosti kuvia veljelleni tuleviin äänitauluihin. Neljän ihmisen kesken tehtiin neljä taulua vajaaseen neljään tuntiin.
 |
| Taulut omalla paikallaan makuuhuoneessa. |
 |
| Hellun keksimät kankaat. Tummaa ja yksinkertaista hänelle, ja ruusuista ja romanttista minulle. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti