Sukkamaniaa

Voihan villasukat ja niiden kantapäät! En koskaan oppinut tekemään villasukkien kantapäitä. En tiiä mikä siinä oikein mätti, mutta tulosta ei syntynyt.
Sitten eräänä päivänä syksyllä minun kävi sääli poikaystäväni jalkoja reikäisissä villasukissaan ja ajattelin, että minäpä tekasen hälle uudet lämpimät sukat. Siinä aikani pähkin, että montako silmukkaa sitä nyt pitää puikolla olla. Taisin purkaa varren kolmisen kertaa ennen kuin löytyi sopiva koko. Ihan vapaasti omasta päästä sitten kaventelin sitä vartta mitä lähemmäs nilkkaa pääsin, koska se "sopiva" koko ei ollutkaan niin sopiva..en mie tästä lannistunut, hoin vaan, että eka sukka saa olla ekan sukan näköinen..

Sitten tuli kantapään vuoro..ou nou, mikä nyt avuksi!? Youtube tietenkin! Sieltä löytyi joku videon pätkä, jossa täti näytti isoilla puikoilla ja paksulla langalla kuinka se kantapään teko luonnistuu. Loistavaa! Parasta oli se, että sitä videota pystyi pysäyttämään ja kelaamaan takaisin! Jiihuu, vihdoinkin kantapääksi kutsuttava oli valmis!
Valitettavasti niistä ekoista hyvin hellyyttävistä villasukista ei tullu otettua kuvaa..ehkä hyvä niin :)
Seuraavat viikot kilkuttelin puikkoja käteni kipeiksi ja sitten sukka kiintiö tuli täyteen ja siirryin seuraavan innostuksen pariin.

Sukat ystävälle Sodankylään. Ohje löytyi netistä, kuinkas muutenkaan :)

Poikaystävän siskolle syntymäpäivälahjaksi Espooseen! Raitalangat on tämän tytön lemppareita..vähemmän pääteltävää :)

Mammalle ja papalle omat sukat värimieltymysten mukaan.

Muutamat sukat odottavat vielä päättelyä ja käyttöönottoa. Kamala kasa lankoja odottaa uutta innostuksen puuskaa..